“Minä tuomitsen teidät koska te olette nousseet profeettoja vastaan ja kiertäneet ympäri kyliä puhumassa ettei ajan vaihdos ole enempää kuin hiekan jyvän vaihtaminen hiekanjyvään. Minä tuomitsen teidät koska te olette jättäneet noudattamatta Jumalan käskyt. Te olette syöneet halikin lihaa joka on yhtä aikaa mustan käärmeen ja linnun lihaa, sukeltavan linnun ja siipisulillaan lentävän kalan lihaa. Te olette rikkoneet mitä Jumala on käskenyt. Te olette paistaneet tuhkahauteessa ja hehkutetuilla kivillä halikin lihaa. Kaikki täällä ovat sen nähneet ja te kuitenkin tiedätte miten Jumala on kieltänyt kajoamasta likaisten eläinten lihaan: kotkan, luukotkan ja kalakotkan, sääsken, ilmahaukan ja kaarneen, kamelikurjen, kalakaijan ja haukan, huuhkajan, halikin ja hyypiään, yökön, ruovonpäristäjän ja storkin, haikaran, harjalinnun ja nahkasiiven, kamelin, jäniksen ja sian, myyrän, tähtiliskon ja salamanterin. Nämä te tiedätte ja silti olette pyydystäneet ja syöneet mustan käärmelinnun lihaa.
Minä tuomitsen teidät tuhoon. Tuho on teidän päällenne tuleva. Teidän kansanne on koiran kansa. Teidän päälakenne on ajeltava kaljuksi ja päälakeen kiinnitettävä neuloilla ja suolilangoilla merkiksi nahanpala. Sen alta eivät hiukset ikinä kasva ja siitä merkistä jokainen tulee tuntemaan teidän kansanne viimeiset. Siihen tautiin te tulette kuolemaan niin kuin mikä tahansa elukka omaansa kuolee.
Sitten tuomari kääntyi ja lähti aitauksesta. Mandealaiset tapettiin hakkaamalla terävillä kepeillä päähän niin kuin sairaita koiria.
Tämä on totta. Näin on tapahtunut. Näin tulee meille tapahtumaan.”
- Olli Jalonen: Isäksi ja tyttäreksi
36 comments
Comments feed for this article
elokuu 29, 2007 klo 5:13 ip
SusuPetal
Juuri noin voi käydä. Terävillä kepeillä päähän.
Pyhä on pyhää, eikä siihen pidä sinun koskeman, eikä sitä millään muullakaan tavoin loukkaavan, rienaavan tai kyseenalaistaman.
Ja katso mitä syöt.
elokuu 29, 2007 klo 6:34 ip
schweinhund
Lehtokurpat saivat minkä ansaitsivat.
elokuu 29, 2007 klo 8:09 ip
Saara
Nooh. “Elävä vain voi kuolla. Kuollut tulee kiveksi. Kivi palaa pölyksi ja tuhkaksi niin kuin ruoko palaa ja keventyy ja nousee taivaan kuviin.”
elokuu 30, 2007 klo 4:31 ip
Ripsa
Katos vain lintulistaa. Haikara ja stork ovat kyllä sama lintu, stork vain on englantia. Pahus ettei ole juuri tätä kirjaa kotona.
Lukenut olen ja kirja oli tosiouto.
elokuu 30, 2007 klo 5:59 ip
etappenschwein
Kovaa peliä Kaksoisvirtain maassa – ja nykyisin on siellä päin sama meininki, voi tulla kepistä tai muusta päähän milloin mistäkin syystä.
Kyllä se niin taitaa olla, että menyytä ei kannata kasata uskonnolliselta pohjalta, siinä käy aina jollekin osapuolelle jotenkin kehnosti – lie halikinhimo vienyt mandealaiset kokonaan poikkee, en tiedä löytyykö heitä vielä jostain päin?
Ehkä Ripsa tuo storkki on mukana rytmisistä syistä – jos olet kirjan lukenut niin ehkä muistat että tässä oikeastaan on puettu kirjalliseen asuun mandealaisten suullista perinnettä, siitä rytmi, toistot yms. En tiedä onko Jalosen omasta päästä vai jostain muualta, mutta autenttisen tuntuista.
Miten kirja oli outo?
elokuu 30, 2007 klo 6:56 ip
schweinhund
Autuasta, että on paljon kirjoja, joita ei tarvitse lukea ja summattomasti tavaroita, joita ei tarvitse.
Kamelikurkea olen syönyt, mutta en jalopeuraa, valaskalaa enkä behamotia.
En haluaisi silmäkkäin miehennielijän kanssa.
elokuu 30, 2007 klo 7:08 ip
etappenschwein
Vanha kansa sanookin: “Helpompi on kamelikurjen päästä neulansilmän lävitse Schweinhundin haarukannokkaan kuin Jalosen kirjan hänen lukulistalleen.”
elokuu 30, 2007 klo 7:16 ip
Saara
Jaa, niin, tuo edellinen lainaus oli samaisesta kirjasta, tosin Yksityisistä tähtitaivaista, jossa on kyllä jatkoa uskonnollisille ristiriidoillekin.
elokuu 30, 2007 klo 7:42 ip
etappenschwein
Jaa se missä Jalonen hitsasi yhteen tämän trilogian? En tunnistanut, mutta nyt kun kerroit niin hiekan ja tuhkan kanssa Jalonen siinä vekslailee alinomaa. Ja uskonasiat mukana kyllä.
No oliko kirja outo?
elokuu 30, 2007 klo 8:48 ip
Saara
Heh, sanotaan nyt näin diplomaattisesti kerrankin, että kirja on kerta kaikkiaan aivan omaa luokkaansa. Erikoinen ja perin omaperäinen.
elokuu 30, 2007 klo 9:04 ip
etappenschwein
Jos lisäät Saara tuohon vielä että se oli monikerroksinen ja puhutteleva taideteos joka ei jätä lukijaansa kylmäksi niin saat pestin tänne vakituiseksi kirja-arvostelijaksi.
elokuu 30, 2007 klo 9:24 ip
schweinhund
Mitenkä löysitkin noin omaperäisen virkkeen Saaran värväämiseen. Sivumennen kerrottuna Jerusalemin porteistä yksi on nimeltään Neulansilmä ja se on niin ahdas, ettei kameli mahdu siitä kulkemaan, mutta kamelikurki ehkä. Yksi porteista on aina suljettuna, Kultainen portti, jota ei avata eläimistä saastaisimmalle.
elokuu 30, 2007 klo 9:28 ip
etappenschwein
“jota ei avata eläimistä saastaisimmalle.”
Siis nimestäsi (schweinhund) päätellen koputtelit sitten turhaan…? Sikanautana (Jalostaja/Atria) olisit kenties kävellyt pystypäin sisään kuin Mussorgskin Näyttelykuvissa mentiin Kiovan portista?
elokuu 30, 2007 klo 10:06 ip
Saara
Hahhaa… voi ei. Taideteosta ajattelin kyllä ja monikerroksisuutta ei myöskään käy kieltäminen. Mutta ei se varsinaisesti kyllä mitenkään mieltä lämmittänyt.
Eli pesti kai jäi nyt sitten… Voin tosin harjoitella tuota vielä.
elokuu 30, 2007 klo 10:51 ip
schweinhund
Koputtelin turhaan niin… Mutta suuressa lännessä aloitetiin joitakin vuosikymmeniä sitten sikanauta-eläimen jalostaminen, jottei tarvitsi jauhaa sekaisin Hinkua, Vinkua ja Äpyliä. En tiedä, miten pitkälle kehittely on edennyt.
Kerimäen suunnalla valmistetiin aikoinaan hevospyysäilykkeitä, sekoitussuhde 50 ja 50 prosenteissa: yksi pyy, yksi hevonen.
Täällä on Merzgerei. Jalostajan, Atrian ja Kylmäsen sikanauta ovat valmista biojätettä. Ihminen on sitä millaisia jalosteita hän atrioi.
elokuu 30, 2007 klo 11:47 ip
etappenschwein
Kerimäkeläiset kirkkoineen päivineen olisivat saaneet aikoinaan teroitetusta kepistä päähän: “Te olette syöneet hevospyyn lihaa joka on yhtä aikaa mustan islanninponin ja linnun lihaa…”
Onneksi ei sentään ollut kolmantena osapuolena geenisoija – EU:n tuomari olisi ommellut jo nahkalätkät päähän, ja keppiä perään.
Saara
Voisit lisätä kirja-analyysiisi vielä jotain sellaista, kuinka Jalonen tässä teoksessaan lähenee ja asettaa lukijalle pohdinnan arvoisia kysymyksiä liittyen “siihen ajankohtaiseen tematiikkaan, kuinka väheksyttyä vieläkin on Suomessa sellainen kirjallisuuden lajityyppi, genre, jossa käsitellään naisten ja naismaisten miesten kasvamista ihmisinä, heidän tunne-elämäänsä, ihmissuhteitaan ja tyttöyttään sekä ratsastusta, vaikka tähän lajityyppiin, genreen, kuuluvissa teoksissa ei ammuta ihmisiä pyssyllä ja lyödä, kuten eräässä nykyisin hyväksytyssä lajityypissä, genressä, dekkareissa, useinkin tapahtuu.”
elokuu 30, 2007 klo 11:49 ip
franzie kafky
‘parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa’
iso jalo kirja suosittelee meat is murder -keittiötä.
elokuu 31, 2007 klo 12:17 ap
etappenschwein
Hallo Franzie!
Tsakrat muljahtelee kyllä, mutta pitää geneettisessä muistissa kantaa myös Ulysses S. Grantin Appomattoxin bodhipuun alla mutisemaa opetusta, siinä kohdassa kun mustepullo kaatui sopimuspaperille ja adjutantti pyörtyi: “Some of my best friends are vegetables. That’s why I never eat them.”
elokuu 31, 2007 klo 12:35 ap
schweinhund
Pyydän nöyrimmästi anteeksi kirjoitusvirheitäni ja alan käyttää oikolukua. Ilokseni havaitsen päreeseen tulleen lisäkseni (ite minä pappilan musta sika) franzie kafkyn, mutta missä piileksii Rauni?
elokuu 31, 2007 klo 12:53 ap
etappenschwein
No Rauni hää vissiinkii vällee tekee orikamiloit ja taului maalailee mis on auringonlasku Laatokal. Tai mist mie tiiä.
elokuu 31, 2007 klo 5:18 ap
schweinhund
Nii, mist sie tiiät vaik ois kaapattu Shemeikan kesätytöks Luadokan meren randamil, mis kannel hembie helisöö ja marjaskarhut örisöö.
elokuu 31, 2007 klo 6:31 ap
Saara
Tappinen, älä ny kehtaa. Se mikään hevoskirja ole.
elokuu 31, 2007 klo 8:27 ap
etappenschwein
Saara
Noo ei taida olla. Mutta ajattelin vaan kytkeä Jalosenkin mukaan näihin hyvin ajankohtaisiin ja hyvin tuoreisiin kirjallista kenttää kuohuvalla voimalla puhuttaviin kysymyksiin.
elokuu 31, 2007 klo 11:46 ap
Rauni
Täälhä mie, possuloiset!
Sofi Oksanen, tuo sitomista ja hyväpalveluista laivamatkailua arvostava valtakunnangootta, ehdotti taannoin, että eräs kansanedustaja olisi edustanut kansaa tarttumalla hänen henkilöönsä kapakkatilanteessa pyytämättä ja yllätyksenä, sukupuoli mielessään. Selostuksen mukaan mies oli istunut pöydässään, syönyt lohikeittoa ja samalla animoitunut liepeille asettuneesta Oksasesta ihan näppituntumaan asti.
Ei tässä tarinassa muu haittaa kuin tuo lohikeitto. Että mies keskittyisi kahteen eri ruumiin iloon yhtäaikaisesti? Jollakin syvällä tavalla tämä lyö poskelle (kipeämmin kuin Sofi konsan kansanedustajaa). Alkoholin nälkiinnyttämä myöhäisiltainen mies lappoo auliiseen suuhunsa lämmintä ja makoisaa lohikeittoa, se on yksi asia. Kyllä siinä seura kelpaa, jutella voi monenmoista, katella ympärilleen ja vitsiä keriä. Mutta että hän – leukaperien louskuttaessa pehmeää perunaa, suolaisan liemen valuessa kurkunkylkiä – ojentaisi toisen kätensä kohti pöydänkulman korkeudelle ojentuvaa takalistoa? Että yhteen ruumiiseen mahtuisi samanaikaisesti kaksi seikkaa? Ei.
Sofi Oksasesta, tuosta veljeskansojen välisestä elävästä sillasta, kasvaa epäilemättä kirjallisuushistoriaamme jalokivi. Kunhan tarkkuudessa vielä pikkuisen säädetään.
Sillä: ”Ja hän sanoi heille: sinun ei pidä sekä ottaman että jättämän, ei menevän ja tulevan, vaan joko olevan ja pysyvän tai lähtevän ja poistuvan. Samalla kädellä älä tuo ja vie, kysy ja vastaa, ota ja jätä. Sinä joko kierrät ja pyörrät tai annat ja ojennat, mutta yhtä aikaa älä kahteen asiaan ruumiillasi ryhdy. Ja näin on hänen käskynsä pidetty.”
elokuu 31, 2007 klo 2:22 ip
Ripsa
Joo ei Saara, en ajatellut hevoshulluja tyttäriä ja ei, E-sika, naismaisia miehiä tai isiä, vaan ajattelin SUHDETTA joka näiden välille syntyi ja oli outo.
En ehtinyt ajatella että Jalonen on erehtynyt (siis siinä että miten likka kasvaa naiseksi), ajattelin että koska miäs on kirjoottanut myäs lapsille (esim. Tuhkasaari, oikein hyvä opus), niin aattelin että se on AJATELLUT suhteen olevan mahdollinen.
Nyt ajattelen kyllä että Jalonen on saattanut erehtyä, että suhde ei ole mahdollinen. Pidän suhdetta – vähän skitsofreenisesti kyllä – kolmantena oliona, jos on kahdesta ihmisestä kyse.
Sitä kyllä äimistelin että minkätakia se raahaa mukanaan kaikkea tuota uskonnollista roinaa.
elokuu 31, 2007 klo 5:48 ip
schweinhund
Enpä ole epäuskottavampaa juttua pershekeskeisestä pääministeristämme kuullut, kuin tuo Raunin ottaman että jättämän. ei menevän ja tulevan, vaan joko pysyvän tai lähtevän ja poistuvan.
On se niin laittamattomasti sanottu…
elokuu 31, 2007 klo 11:50 ip
Saara
Ripsa, oli siinä outuoa muutakin, älä huoli. Jo pelkästään aikamuodot aiheuttivat lievää outoutta.
“Pitkään aikaan ei ole löytynyt mitään kiinnostavaa.”
syyskuu 1, 2007 klo 12:04 ap
etappenschwein
Tämä Jalosen kirja
Ei siinä minusta ollut mitään outoa – tämä Isäksi ja tyttäreksi oli eräällä tavalla “mieskirja” – Suomen mies ei usko ennenkuin näkee että perseelleen menee taas. Suhde omaan tyttäreen oli mikä oli. Kieli siinä oli loistavaa, vaikka kolmas persoona kertojana, kaikki oli ikäänkuin tämän miehen silmin nähty ja sen aivoissa ajateltu, siinä oli semmoinen niinkuin paksu läpinäkyvä muovikelmu välissä. Oikein hyvä.
Tuollaisen Jalonen hallitsee, mutta se hienoinen urkusaundi mikä sillä on aina ollut siinä taustalla kaikissa kirjoissa mitä olen siltä lukenut, on vähän häiritsevää joskus. (siis viittaan nyt samaan mitä Ripsa kuvaili termillä “uskonnollinen roina”)
syyskuu 1, 2007 klo 12:25 ap
schweinhund
po lukenut
syyskuu 1, 2007 klo 1:08 ap
Saara
“Mieskirja”, todellakin.
syyskuu 1, 2007 klo 1:10 ap
etappenschwein
Rauni
Tämä yrittäjä Oksanen (T:mi Oksanen: Kukkia ja sidontaa) on Jutta Zilliacuksen lisäksi parasta mitä Virosta tänne on rantautunut, ellei sitten oteta huomioon Raivo Roosnaa ja Aleks Lepajoeta, kahta yritteliästä urheilijanuorukaista jotka ymmärsivät kapitalismin lait kertakäynnillä: raha on otettava sieltä missä sitä on. Metsäveljet eivät Suomeen tainneet tulla retkillään.
Mitä taas tähän kansamme edustajaan tulee [schweinhund: ei Vanhanenkaan joka paikkaan ehdi, tämä soppatykki oli demari, the name's Roos. Jukka Roos.] niin ehkä juuri tästä moniulotteisuudesta (molemmat aivopuoliskot pelissä: ruokaa ja seksiä, mitä muuta demarin päässä voi liikkua) johtuu, että hänet on huomattu synnynnäiseksi edustajaksi, kun on tavallista rividemaria kyvykkäämpi, kahden yhtäaikaisen asian mies. (Amerikassa pääsee pressaksikin pienemmin valmiuksin: L.B. Johnson totesi aikoinaan Gerald Fordista (ei vielä ollu Ford pressa mutta tuli kyllä) että se on niin tyhmä mies ettei pysty samanaikaisesti pieremään ja pureskelemaan purukumia. Oli totta tai ei, pressa tuli. ) On näitä kyllä: eräässä italialaisessa leffassa oli mies, joka pystyi syömään keittoa, ja samanaikaisesti toisessa suupielessä roikkui palava tupakka – taitoa!
On tietysti Oksasella samoja kykyjä; kun on harrastuksena bondagea ja bulimiaa niin mikä on niitä yhdistellessä: käsiraudoissa ollessa voi heittää laatan eikä tee tiukkaakaan.
Mistä Rauni tuo raamatullinen jyrähdys on peräisin? Komeata, mutta tarkemmalla tutkimuksella aloin epäillä, että se on Savolaisten Apokryfisistä Kirjoituksista. (Ilmankos schweinhund innostui)
Epäilen muuten että se Roosin keitto oli norjalaisesta kassilohesta tehty – voi käsi hamuta lautturin viittaa kun sellaista syö.
syyskuu 1, 2007 klo 2:54 ap
schweinhund
Sivumennen sanottuna en minäkään pysty samanaikaisesti puremaan ja pieremaan purukumia, joten presidenttiainesta lienen.
Olen aina ihaillut italowesterisiä.
Tulilientä tappavaa
kuivat kurkut lutkuttaa
Vain öisin intiaanit ratsastaa
aavaa preeriaa
syyskuu 1, 2007 klo 10:18 ap
etappenschwein
schweinhund, amigo
Onnea kampanjallesi!
—
The most famous Presidential fart joke in history came from another President from Texas, Lyndon Johnson. In reference to then Congressman Gerald Ford, Johnson opined that the Republican from Michigan was so dumb that he “couldn’t fart and chew gum at the same time.”
—
syyskuu 1, 2007 klo 10:36 ap
etappenschwein
Und noch
Ennen kuin on schweinhund asian tiimoilta niskassa, totean selventävää: amigo on meksikoa, ei italiaa (italowesterneissä puhutaan usein meksikoa).
syyskuu 1, 2007 klo 4:49 ip
Rauni
Jep, ehtaa savolaista. Jäi varmaan toi Jalosen urkusaundi soimaan päähän, siitä se.
lokakuu 9, 2007 klo 6:21 ap
ναoyssa
aghhhh niin ihanaa tekstia tuo jalonen kirjoittaa. heti tunnistin jumalani. hän on hyvin julma ja vitsikäs