Japanilaisessa mytologiassa esiintyy mm. hahmo nimeltä kappa. Se on vedessä elävä olio, joka ulkonaisesti muistuttaa sammakon ja apinan risteytystä. Sen selässä on kilpi kuten kilpikonnalla, iho on suomuinen ja väriltään vihertävä. Sillä on räpylämäisissä raajoissaan tukevat kynnet. Sen päälaella on ns. roomalaisen tonsuurin ympäröimä painanne. Kooltaan kappa on kuvausten mukaan pienikokoisen aikuisen tai lapsen kokoinen.

Kappa on makean veden elävä, jonka asuinpiirinä ovat joet ja lammikot. Sen uimataito on hyvästä kiitettävään.

Kappan toimenkuvana on kaikenlainen häiriökäyttäytyminen. Skaala ulottuu harmittomasta suolistokaasujen päästelystä aina naisten raiskaamiseen ja pikkulasten syömiseen. Kappalle ominainen tapa tehdä tämä on imeä uhrin sisälmykset tai elämänvoima tämän anuksen kautta, mistä aiheutuu uhrin kuolema.

Eräs maininnan arvoinen piirre kappassa on se, että kuivalla maalla liikkuessaan se saa voimansa päälaen painanteessa olevasta vedestä. Ja koska se käyttäytymisessään noudattaa tiukasti muodollisuuksia, se ei ikinä jätä vastaamatta sille tehtyyn kumarrukseen. Tätä ominaisuutta luonnollisesti on käytetty häikäilemättä hyväksi; äkkiseltään kappan kohdannut ihminen voi selvitä kohtaamisesta tekemällä erityisen syvän kumarruksen. Vastakummarruksen tekevältä kappalta valuu päälaen maljasta vesi pois, minkä johdosta kappa vaipuu heikkouden tilaan, ja se voi jopa menehtyä.

Tarkkaavainen televisionkatsoja muistanee, että tunnetun japanilaisen animehahmon Moominin (suom. Muumipeikko) seikkailuista kertovan televisiosarjan Tanoshii Moomin ikka (suom. Muumilaakson tarinoita), joka on esitetty Suomenkin televisiossa, eräässä jaksossa Moomin tovereineen joutuu aavalla selällä purjehtiessaan harvinaisen kookkaan kappan ahdistelemaksi. Moominille ja hänen ystävilleen ei kuitenkaan käynyt kuinkaan.

Sadut ja kansantarinat toimivat kulttuurisena pikakirjoituksena, niihin kätkeytyy usein miespolvien takaa lähetetty sanoma tai opetus. Bruno Bettelheimin (1903-1990) jälkeen satujen ja tarinoiden psykoanalyyttinen tulkinta on ollut mahdotonta, ne tekevät sen jo itse.

Kappan sanoma nykyihmiselle onkin tulkittavissa paremmin Dale Carnegien (1888-1955) antamia suuntalinjoja noudatellen. Carnegie kirjoitti 1930-luvulla kuulun teoksensa Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa, jonka sisältö on juuri sitä mitä otsikko sanoo. Aasialaisittain kappa on sosiaalisesti ja aineellisesti voittoisaa elämää paljon perustavamman kysymyksen parissa: kuinka säilytän henkeni? Kappan ohje länsimaiksi käännettynä kuuluu:

Ole aina vihollisillesi kohtelias ja pidä perseennuolijat välimatkan päässä.